31. lokakuuta 2013

Halloween

Mukavaa Halloween iltaa vielä täältäkin! 


Meillä ei sen kummemmin ole Halloweenia oikein koskaan juhlittu, mutta tällä kertaa askartelin meille naamarit viikonloppuna ja kaippa nämä käyvät vaikka näin Halloweenenäkin! Jotenkin Halloweenissa muhun ei oikein iske ne kaikenlaiset kummitukset, haamut, hämähäkit ynnä muut inhottavat jutut, joten ehkä siksikin kaikki Halloween rekvisiitat on kaupoista jäänyt aina hankkimatta! 

Emiliallakin on tällä hetkellä kaikki pelottavat jutut vähän tulleet mieleen, joten puput ja kissat on varmaan vähän kivempiä vaihtoehtoja. 2-vuotiaan mielikuvitus alkaa vähitellen kehittymään, eikä niin pieni kuitenkaan ymmärrä ettei esimerkiksi kummituksia ole olemassa. Emilia usein puhuukin peikoista tai möröstä, jotka selvästi on vähän jännittäviä. Vastaukseksi ei siis kelpaa, ettei niitä ole, vaan kuten Emilia aina sanoo, että "peikko on mennyt metsään" tai "mönkö on ihan kiltti"! 


Tuollaisen naamarinhan saa helposti askarreltua itsekin (tai isompien lasten kanssa) esimerkiksi tulostamalla googlen kuvahaulla jonkun kivan naamarin vähän paksummalle paperille. Meidän tulostinta en kaapista jaksanut kaivaa, joten etsin vain sopivat kuvat ja piirsin ne näytön läpi lyijykynällä ja leikkasin irti. Meillä ei kauhean paksua paperia kotona ollut, joten tein molempia kahdet kappaleet ja liimasin ne päällekäin, paperipilli keskelle tikuksi. Paperit jäi vaan liimauksesta vähän ruttuun, joten ehkä vähän siistimpiä olisi tullut, jos olisi käyttänyt kartonkia.

Emilialla nuo ovat olleet nyt leikeissä, mutta Lilja taitaisi omansa popsia suuhun, jos sen hänelle pidemmäksi aikaa jättäisi. Vähän täyty jo kissan korvaakin maistaa ohimennen! 


Meidän nuo oikeat kissat ei naamareista oikein välittänyt, kun Emilia oli niitä Viiville ja Eevillekin innoissaan tarjoamassa :) Eevi uskalsi jopa käydä ensin vähän katsomassa mitä ne ovat, mutta lähti kyllä äkkiä pakoon, kun Emilia juoksi "maukuen" Eeviä kohti!



Eilen muuten lupailin vielä lisää siitä Pompin paketista, eli Liljallehan otin sitten kuitenkin jo nuo bodyt, mutta ensimmäisessä paketissa tulleessa oli toisessa bodyssa toinen hiha useita senttejä lyhyempi, joten nyt tuli uudet vaan tilalle. Vähän on vielä reiluja tuo pienin koko, tai lähinnä pitkä vielä haaroista, mutta malli näissä on kivan slimmi meidän hoikkeliinille.


Emilialle tuli tosiaan se budapest paita vaihdossa pienempään ja lisäksi päädyinkin ottamaan Emilialle vielä sen feecetakin, mitä ensin olin ajatellut vasta aleista. Meidän edellinen takki jäi kuitenkin syksyn aikana jo hihoista lyhyeksi ja onneksi satuin vielä viimetipassa ennen paketin viemistä postiin kurkkaamaan pompin sivuille ja huomasinkin takkeja olevan silloin vain enää muutama kappale jäljellä meidän koossa. 

Takissa oli kuitenkin olan kohdalla saumassa muutaman sentin kokoinen reikä, joten se lähti myös reklamaationa vaihtoon ja saimme nyt uuden tilalle. 

Samoin huomasin myös sen Granada Helmet hatun olevan jo loppuun myyty Rosena pienimmässä koossa, joten päätin senkin meille vielä pitää! Ilman olisi varmaan jäätykin, jos aleihin asti oltaisiin odotettu! Noista kuvia kuitenkin taas myöhemmin, näitä kuvia kun taas on jo aika paljon tässäkin :)


Emiliasta ja Liljasta sainkin samalla muutaman aika ihanan kuvan taas, kun Emilia halusi ottaa Liljan "junaan".








Viime aikoina on ollut ihana huomata, kun tytöt on alkaneet jonkun verran touhuta myös yhdessä, etenkin sen jälkeen kun Liljakin on päässyt vähän itse liikkeelle. Välillä he konttaavat peräkanaa, tai leikkivät "piilosta" joka taitaa molemmille olla tällä hetkellä mieleinen juttu. Välillä Emilia käy esim oven takana ja yllättää Liljan, jolloin hän alkaa nauramaan. Tosin tuleehan sitä kinaakin jo nyt, kun Lilja pääseekin niille leluille, jotka ovat "Emilian". Nyt taitaakin olla ehkä se pahin vaihe, kun kaikki on "minun". Onneksi kuitenkin aika helposti aina myöntyy, kun sanoo, että anna yksi Liljalle ja lopuilla voi Emilia leikkiä ja usein se onkin sillä kuitattu! Mutta kyllähän se kuuluu asiaan, että kränää varmasti tulee, mutta ihanimpia ovat kyllä nuo hetket, kun tytöt jo yhdessä puuhailevat jotain! Kyllä siinä vaan äitin sydän sulaa, vaikka olisi kuinka kinattu jostain! <3

4 kommenttia:

  1. Ihanat kuvat leireistä ja söpö naamarikin :) Onpa pieni harmitus, että Pompilla on nyt ollut laatuongelmia, on kerrottu muissakin blogeissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On juu vähän harmi, mutta toivottavasti laatu jatkossa vähän paranisi reklamaatioiden myötä! On kyllä niin ihania vaatteita kuitenkin, vaikka muutama maanantaikappale onkin tullut! Onneksi ne on saanut sujuvasti vaihdettua kuitenkin!

      Poista