31. lokakuuta 2013

Halloween

Mukavaa Halloween iltaa vielä täältäkin! 


Meillä ei sen kummemmin ole Halloweenia oikein koskaan juhlittu, mutta tällä kertaa askartelin meille naamarit viikonloppuna ja kaippa nämä käyvät vaikka näin Halloweenenäkin! Jotenkin Halloweenissa muhun ei oikein iske ne kaikenlaiset kummitukset, haamut, hämähäkit ynnä muut inhottavat jutut, joten ehkä siksikin kaikki Halloween rekvisiitat on kaupoista jäänyt aina hankkimatta! 

Emiliallakin on tällä hetkellä kaikki pelottavat jutut vähän tulleet mieleen, joten puput ja kissat on varmaan vähän kivempiä vaihtoehtoja. 2-vuotiaan mielikuvitus alkaa vähitellen kehittymään, eikä niin pieni kuitenkaan ymmärrä ettei esimerkiksi kummituksia ole olemassa. Emilia usein puhuukin peikoista tai möröstä, jotka selvästi on vähän jännittäviä. Vastaukseksi ei siis kelpaa, ettei niitä ole, vaan kuten Emilia aina sanoo, että "peikko on mennyt metsään" tai "mönkö on ihan kiltti"! 


Tuollaisen naamarinhan saa helposti askarreltua itsekin (tai isompien lasten kanssa) esimerkiksi tulostamalla googlen kuvahaulla jonkun kivan naamarin vähän paksummalle paperille. Meidän tulostinta en kaapista jaksanut kaivaa, joten etsin vain sopivat kuvat ja piirsin ne näytön läpi lyijykynällä ja leikkasin irti. Meillä ei kauhean paksua paperia kotona ollut, joten tein molempia kahdet kappaleet ja liimasin ne päällekäin, paperipilli keskelle tikuksi. Paperit jäi vaan liimauksesta vähän ruttuun, joten ehkä vähän siistimpiä olisi tullut, jos olisi käyttänyt kartonkia.

Emilialla nuo ovat olleet nyt leikeissä, mutta Lilja taitaisi omansa popsia suuhun, jos sen hänelle pidemmäksi aikaa jättäisi. Vähän täyty jo kissan korvaakin maistaa ohimennen! 


Meidän nuo oikeat kissat ei naamareista oikein välittänyt, kun Emilia oli niitä Viiville ja Eevillekin innoissaan tarjoamassa :) Eevi uskalsi jopa käydä ensin vähän katsomassa mitä ne ovat, mutta lähti kyllä äkkiä pakoon, kun Emilia juoksi "maukuen" Eeviä kohti!



Eilen muuten lupailin vielä lisää siitä Pompin paketista, eli Liljallehan otin sitten kuitenkin jo nuo bodyt, mutta ensimmäisessä paketissa tulleessa oli toisessa bodyssa toinen hiha useita senttejä lyhyempi, joten nyt tuli uudet vaan tilalle. Vähän on vielä reiluja tuo pienin koko, tai lähinnä pitkä vielä haaroista, mutta malli näissä on kivan slimmi meidän hoikkeliinille.


Emilialle tuli tosiaan se budapest paita vaihdossa pienempään ja lisäksi päädyinkin ottamaan Emilialle vielä sen feecetakin, mitä ensin olin ajatellut vasta aleista. Meidän edellinen takki jäi kuitenkin syksyn aikana jo hihoista lyhyeksi ja onneksi satuin vielä viimetipassa ennen paketin viemistä postiin kurkkaamaan pompin sivuille ja huomasinkin takkeja olevan silloin vain enää muutama kappale jäljellä meidän koossa. 

Takissa oli kuitenkin olan kohdalla saumassa muutaman sentin kokoinen reikä, joten se lähti myös reklamaationa vaihtoon ja saimme nyt uuden tilalle. 

Samoin huomasin myös sen Granada Helmet hatun olevan jo loppuun myyty Rosena pienimmässä koossa, joten päätin senkin meille vielä pitää! Ilman olisi varmaan jäätykin, jos aleihin asti oltaisiin odotettu! Noista kuvia kuitenkin taas myöhemmin, näitä kuvia kun taas on jo aika paljon tässäkin :)


Emiliasta ja Liljasta sainkin samalla muutaman aika ihanan kuvan taas, kun Emilia halusi ottaa Liljan "junaan".








Viime aikoina on ollut ihana huomata, kun tytöt on alkaneet jonkun verran touhuta myös yhdessä, etenkin sen jälkeen kun Liljakin on päässyt vähän itse liikkeelle. Välillä he konttaavat peräkanaa, tai leikkivät "piilosta" joka taitaa molemmille olla tällä hetkellä mieleinen juttu. Välillä Emilia käy esim oven takana ja yllättää Liljan, jolloin hän alkaa nauramaan. Tosin tuleehan sitä kinaakin jo nyt, kun Lilja pääseekin niille leluille, jotka ovat "Emilian". Nyt taitaakin olla ehkä se pahin vaihe, kun kaikki on "minun". Onneksi kuitenkin aika helposti aina myöntyy, kun sanoo, että anna yksi Liljalle ja lopuilla voi Emilia leikkiä ja usein se onkin sillä kuitattu! Mutta kyllähän se kuuluu asiaan, että kränää varmasti tulee, mutta ihanimpia ovat kyllä nuo hetket, kun tytöt jo yhdessä puuhailevat jotain! Kyllä siinä vaan äitin sydän sulaa, vaikka olisi kuinka kinattu jostain! <3

30. lokakuuta 2013

Pikku rieskoja

Tänään aloitimme päivän leipomalla pitkästä aikaa perunarieskoja, kun jokin aika sitten Elina laittoikin blogissaan hyvän ohjeen niiden tekoon. Me tehtiinkin näitä tupla annos, sillä maukkaat rieskat hupenevat aina alka aikayksikön.


Rieskoja leivottiin taas Emilian kanssa, mutta ehkä tällä kertaa en kuvia taida siitä laittaa! Edellisen tryffeli postauksen jälkeen varmaan uskottekin, että jauhoitetulta keittiöltä ei tälläkään kertaa vältytty :D 



Emilia on viime aikoina ollut innoissaan aina mukana, kun jotain ollaan leivottu ja pienet ruoanlaittojututkin alkavat jo sujua aika hyvin pikkukätösillä. Tänäänkin tuli oikein innoissaan monta kertaa sanomaan: "Äiti, me leivottiin rieksoria!" ja "Äiti, Emilia haluaa pestä perunia!" :) Ihana, mun pikku apulainen!


Tänään oltiin myös illalla Liljan kanssa ystäväni luona Me&I kutsuilla ja ihan pikkutilaus sieltä tuli myös Liljalle tehtyä! Siitä kuitenkin vielä myöhemmin lisää, kunhan postista saapuu, mutta osaako joku jo arvata mitä meille on tulossa? :) Emilialle jäin vielä vähän miettimään paria juttua, huomiseen olisi vielä aikaa muuttaa tilausta, jos jotain vielä haluaakin.. Hmm, toisaalta pari ihan kivaa juttua, mutta ehkei niin suurta tarvetta kuitenkaan...


Ystävälläni on kohta kuukauden ikäinen pieni tyttö, jota pääsin myös nyt ensimmäistä kertaa näkemään. Kutsuilla oli myös toinenkin reilun kuukauden ikäinen pikkuvieras, joten vauvojakin päästiin vähän nuuskuttelemaan. On ne niin suloisia ja niin pieniä! Taas haikein mielin huokailin, kuinka meidänkin pieni onkin jo niin iso vauva jo, vaikka aivan pieni onkin vielä! :) Mulla taitaa olla joku krooninen vauvakuume, joka ei koskaan katoakaan :)



Mutta mutta, vielä vähän lastenvatteista, ettei nouse kuume liian korkealle! :) Postissa saapui jokunen aika sitten tosiaan meidän pompin paketti, jossa siis oli vielä muutamat jutut siitä ekasta tilauksesta, jotka vielä lähtivät vaihdossa sopivampaan kokoon ja pari reklamaatioonkin! Yksi mun ihan lemppareista oli tämä näissäkin kuvissa Emilialla oleva Budapest paita, joka vaihdettiin pienempään 92cm kokoon. Seuraavassa postauksessa pikku paketista kuitenkin vielä lisää ja nyt iltapala rieskaa lämmittämään! :)

29. lokakuuta 2013

Unikoulua ja viikonlopun touhuja

Täällä on ollut hieman väsynyttä porukkaa ja monena iltana olen itsekin nukahtanut joko sohvalle miehen kainaloon tai Emilian viereen iltasadun jälkeen, mistä mies on tullut herättelemään omaan sänkyyn jatkamaan unia! Kurja pimeys ei varmaankaan ole ollut yhtään helpottamassa ja kellojen käännön jälkeen uni on korjannut tämän kukkujan vielä aikaisemmin untenmaille..

Suurin väsymyksen aiheuttaja täällä on tainnut olla kuitenkin meidän muutamia öitä kestänyt unikoulu, jota mies on nyt Liljalle pitänyt! Unikoulu alkoi ehkä hieman yllättäen, vaikka siitä oltiin aiemmin jo puhuttukin, kun Emilia nukkui yhden yön aika levottomasti ja jouduin olemaan melkein koko yön hänen vieressään, kun meidänkään väliin ei tahtonut oikein rauhoittua.


Vaikka mies onkin unikoulun pitänyt, niin kyllähän siihen herää joka kerta kun mies tassuttelee Liljan taas uneen ja samalla sitä on edes sellaisena henkisänä tukena. En ehkä osaisi vaan kääntään kylkeä, vaikka itseäkin kyllä väsyttäisi. Onhan se rankkaa kuitenkin kuunnella oman lapsen itkua, vaikka yö toisensa jälkeen herätyksiä on tullut vähemmän ja Lilja on alkanut rauhoittumaan nopeammin. Viime yö jopa nukuttiin enää vain yhdellä pienellä herätyksellä ja vasta 8 aikaan heräili uudelleen, jolloin annoinkin aamumaidon ja siitä nukkui taas vielä reilun tunnin eteen päin!




Viikonloppu meillä menikin sitten aika rauhallisissa merkeissä pääsääntöisesti kotona, mutta yhtenä päivänä päätimme Emilian kanssa lähteä viherlandialle, että isi saisi myös vähän nukkua Liljan päiväunien aikaan. Lilja onkin vetäissyt nyt sellaisia kolmen tunnin päikkäreitäkin ja toiset iltaunet onkin jäänyt jo jokin aika sitten pois. Rankkaahan tuo unikoulu on varmasti vauvallekin, vaikka tehdäänkin se hellästi! Paljon meidän unikoulussa on varmaan auttanut myös se, ettei Lilja ole juuri koskaan iltaisin nukahtanut tissille, jolloin siitä pois totutteleminenkin on jäänyt oikeastaan pois!


 Itse olen todella huono päivällä nukkumaan ja mulla meneekin melkein tunti ennen kuin saan edes unta ja sitten nukkuisinkin monta tuntia putkeen. Pitkien päiväunien jälkeen tuntuukin, että koko loppupäivä menee ihan pilalle ja senkin jälkeen yleensä vain väsyttää, joten touhuan mielummin aina jotain muuta.

Emiliakin on vähän huonosti enää sisällä päikkäreitä nukkunut, mutta autoon nukahtaa edelleen lähes poikkeuksetta, jos vähänkin ollaan iltapäivän aikaan liikenteessä. Matkalla Viherlandialle takapenkilläkin hiljeni taas, joten päätin vielä vähän ajella, että Emiliakin saisi vähän nukkua! 




Päädyimmekin vähän extempore Pandan tehtaanmyymälälle ja kävimme ostamassa illaksi muutamat herkut. Juuri kun olen sanonut, että niitä herkkuja olen yrittänyt vähennellä, niin mukaan tarttuikin monta pussia! 


Oletteko muuten maistanut noita palleroita, ihan mielettömän hyviä! Ja tuollaisia joulukarkkejakin oli tullut, vaikka tuskin sinne asti kaapissa säilyykään, mutta oli kyllä ostettava maisteltavaksi!





Emilia olikin ihan innoissaan, kun sai halailla Panda-Karhua, mutta yhtä innoissaan oli taas kun pitkästä aikaa mentiin katsomaan papukaijojakin!

Viherlandiassa herkuteltiin vielä jäätelöllä ja muutamaan kertaan kierreltiin ja papukaijoja käytiin morjenstamassa varmaan kolme tai neljä kertaa! :)






Muutamat syysulkokukat tarttui matkaan mukaan ja sisälle mun on tehnyt mieli ostaa sellainen oliivipuu, mutta mahtaakohan säilyä sisällä hengissä talven yli? Nyt niitä saisi edullisesti, mutta vaativat kai hieman viileämpää talvehtimista, joten jäin vielä miettimään. 

Löydettiin kuitenkin kierrellessä tällaiset hauskat hyppynarut, jotka ostettiin säästöön molemmille tytöille. Emilia valitsikin itselleen seeprat ja tärkeää oli saada valita myös Liljallekin oma. Lilja sai siis norsut, vaikka vähän aikaa saakin odotella hyppijän kasvamista. Tosin Emilian seeproilla ollaan leikitty ties mitä este- ja ylihyppelyä.





Ulkona onkin ollut niin harmaata, että sisälle on ollut kiva keksiä jotain uutta tekemistä tällaisina vähän laiskempina päivinä ja toinen ehdoton suosikki viime päivinä on ollut Joensuun reissulta ostettu onginta kalapalapeli. Vähän erilainen ja muutenkin vähän vaihtelua niille tavallisille palapeleille.




Tulisipa jo vähän aurinkoisempaa, niin ehkä tämän pienen väsymyksenkin saisi selätettyä vähän paremmin. Tai ehkä myös sinnikkyys unikoulussakin palkitaan ja toivottavasti saadaan kohta nukkua yöt taas putkeen! Ainakin jotakuinkin! :)


Millaista unikoulua teillä muilla on pidetty ja miten se on muilla sujunut?

24. lokakuuta 2013

Reiman välikausivaatteet

Täällä on kelit vaihdellut viimeisen viikon aikana aika paljonkin ja kovin harmaalta ja syksyiseltä on viimepäivät näyttäneet! Viimeviikolla saatiin ensilumet ja maa oli kauniin valkoinen, mutta nyt alkaa olla kaikki sulaneet jo pois. Paikoin oli eilen vielä loskaista ja aamusta sai "luistella" pihatiellä ja varoa kaatumista!


Vielä en olekaan tainnut kertoa teille sen kummemmin meidän välikausivaatteista ja niiden käyttökokemuksia ja nämä kuvat onkin noin parin viikon takaa, kun vielä oli vähän kauniimman syksyistä! :) 

Kohta saakin varmaan kaivella jo toppavaatteita esiin, onneksi sekin puoli alkaa olla jo aika hyvin hankittuna, jos tästä kovin vielä viilenee. Mutta vielä mennään välikausivaatteilla, alle vain lämpöiset välikerrokset!


Emilialla on ollut käytössä suurimmaksi osaksi Reiman takki ja housut setti ja tähän asti nuo ovat olleet lähes jokapäiväisessä käytössä.

Takki Emilialle ostettiin jo kesällä ja mallinsa puolesta sopii hyvin sekä vähän siistimpään käyttöön, että housujen kanssa pihaleikkeihinkin. Pitkä helma suojaa kivasti leikeissä ja taas toisaalta sopii mainiosti ns. mekkotakiksikin. Vähän kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla!



Takin kanssa meillä on ollut tosiaan myös Reiman "henkselihousut", jotka alkusyksystä jäi vielä aika vähälle käytölle, mutta nyt niitä on tarvittu! Henkselihousut on toimineet hyvin ja pitkän takin kanssa suojaavatkin hyvin selkääkin. Harmaan ja vaaleanpunaisen yhdistelmä on ollut myös kiva!

Ja hattuja ja muita asusteita meiltä löytyy vähän joka lähtöön. On nopsu popsulta, hennesiltä, omia ompeluksia ja neulottuja, trikoota ja neulebaskereita...



Emilialle löysin kesällä puoleen hintaan Superfitin lenkkarit, jotka sopi mainiosti värienkin puolesta näihin välikausivaatteisiin ja niissä on hieman korkeampi varsi. Söpöt ja tuntuvat todella mukavan oloiselta ja kevyiltä.


Omat syksyn ehdottomasti pidetyimmät ja parhaat kengät ovat olleet Crocsilta keväällä ostamani kumisaappaat, jotka on ollut helppo vetää jalkaan,vaikkei nyt ihan hirmuisia vesisateita olekaan ollut. 

Kumpparit on todella mukavat jalassa ja niin kevyet, että melkein tuntuu kun ei olisi kenkiä jalassa laisinkaan, toisin kuin monien muiden kumisaappaiden kanssa.

En kyllä tiedä mitä vaan ajattelin näitä tilatessani, kun valitsin valkoisen värin, joka ei kuralätäköissä ja metsäpoluilla ole ehkä se aivan käytännöllisin väri! Ulkonäkö noissa taisi olla kyllä päälimmäisenä mielessä, kun alkusyksystä taas heräsin siihen ajatukseen noita kaapista kaivaessani, että miltähän mahtavat näyttää loppusyksystä! Ja täytyy kyllä sanoa, että ehkä se pahin pelkoni ei onneksi toteutunut ja kumpparit on säilynyt yllättävänkin hyvinä, vaikka noilla metsäpoluilla niillä on talsittukin. Käytön jälkeen olen suihkutellut vain vedellä ja pahimpia likoja putsannut tiskiaineella ja edelleen ovat kauniin valkoiset! :)



Liljalla on ollut myös Reimaa, itseasiassa Emilian vanha haalari ja sopii onneksi juuri ja juuri tämän syksyn.

Lilja pääsikin ensimmäistä kertaa myös keinumaan, kun sattui olemaan hereillä ulkoillessamme. Pienen pienet vauhdit ja neiti nauroi melkein ratketakseen :) 


Onko teillä muilla jo talvivaatehankinnat tehty ja onko muut vaihtanut jo talvikamppeisiin vai vieläkö ulkoilette välikausivaatteissa?

Ps. Muistakaahan osallistua myös arvontaan ja koitan ehtiä illan aikana vastailemaan myös edellisen postauksen kommentteihinne!

22. lokakuuta 2013

Suklaasuu ja sotkuiset tryffelit!

Viime viikolla eräänä päivänä ajattelin kokeilla Emilian kanssa leipoa tryffeleitä. Meillä olikin ihan super hauskaa ja Emilia oli innoissaan leipomassa! 

Tein tryffelimassan valmiiksi jo edellisenä päivänä ja seuraavana päivänä pääsimme itse leivontapuuhiin! Niin hauskaa meillä olikin, kun osaa vaan olla ajattelematta sitä sotkua mikä siitä syntyikin! Näitä siis jos kokeilette pienten leipurien avustuksella niin kannattaa kodin siivoaminn jättää leivonnan jälkeen! :D



En ollut aiemmin koskaan tryffeleitä leiponutkaan ja tähän etsinkin netistä vain nopean ohjeen, sillä aineet meiltä löytyi valmiiksi kaapista. Tämän ohjeen nappasin täältä, mutta ennen joulua täytyy näitä tehdä vielä varmasti lisää ja kokeilla vähän erilaisia tryffeleitä! Jos jollain on hyviä ohjeita, niin mielellään otan niitä vastaan :)


Emilialle muuten tilasin sillon niiden muiden Hm Home tuotteiden kanssa tuon kivan leivonta essun, muistaakseni 7.95e hintaan. Vähän edes suojaa pikku-leipurin sotkuja vaatteista ja onhan tuo suloinen jälleen kerran! :)


Oikeastaan noita olikin kiva leipoa pientenkin leipurien kanssa, kun sai tehdä niin sanotusti vaiheen kerrallaan ja välissä ehdimme puuhailla muutakin, kun "taikina oli välillä jääkaapissa kohmettumassa ja välissä sai siivota yhdet sotkut pois :)

Ensin pyörittelimme palloja Emilian kanssa tomusokerin avulla ja tomusokeria olikin pitkin pöytiä! Heti alkuun Emilia kyllä hoksasi, että taikinahan on hyvää sellaisenaankin! Teinkin aluksi vain puolikkaan annoksen ja lähes puolet taikinastakin taisikin mennä parempiin suihin jo tuossa vaiheessa :)


Valmiit pallot laitettiin hetkeksi jääkaappiin, jonka jälkeen kastoimme ne sulassa suklaassa tikun avulla. Siitä alkoikin sitten hauskin ja sotkuisin osio, tomusokerit pitkin pöytää olikin siinä vaiheessa se siistimpi osio! 

Laitoin muutamaan kuppiin erilaisia strösseleitä, joita Emilia sai ripotella pallojen päälle ja voitte kuvitella että niitä oli ympäri keittiötä, kun neiti innostui myös sotkemaan kuppeja :)




Ja voi että tuolla suklaalla oli kiva lotrata! :D

Valmista kuitenkin tuli, vaikka kovin montaa valmista palloa ei saatukaan!

Kun tryffelit oli vielä hetken ollut jääkaapissa pääsimme maistelemaan valmiita tuotoksia ja hyviä herkkujahan noista tuli. 


Ja taas oltiin suut suklaassa! :)