13. syyskuuta 2012

*Toinen murunen*

Nyt voisi olla sopiva aika paljastaa meidän ihana uutinen, kun masu ei meinaa enää pysyä piilossa edes väljien vaatteiden alla! :) Herkuteltuakin viime aikoina on tullut, mutta se ei taida olla ainoa syy vatsan paisumiselle :) Meille nimittäin odotellaan toista pientä murusta ja Emiliasta on kovaa vauhtia tulossa isosisko!


Raskaustestin tein juhannuksen jälkeen ja oikeastaan jo tulosta odotellessa tiesin sen olevan positiivinen :) Tällä kertaa ei siis tarvinnut tehdä kolmea raskaustestiä ( niin kuin Emilian kohdalla), uskoakseni asian!

Juhannuksen aikaan ounastelinkin jo pientä pahoinvointia ja alkuraskaudesta kärsinkin taas aika pahasta pahoinvoinnista. Tällä kertaa pahoinvointi ei ollut ihan yhtä pahaa kuin Emiliaa odottaessani, mutta kesti noin kolme viikkoa pidempään. Viikolle 11 asti selvisin oksentamatta, mutta sen jälkeen oksentelin muutamia kertoja viikossa viikolle 15 asti, jolloin pahoinvointi alkoi helpottamaan. Pientä väsymystä oli myös alkuraskaudesta, mutta ei samalla tavalla kuin Emiliaa odottaessa. Tästäpä siis johtuikin myös blogin hiljainen heinäkuu ja täytyy kyllä sanoa, että tällä kertaa heinäkuun helteettymyys ei tänä kesänä haitannut yhtään!

Pahoinvointi kaatoi minut kyllä taas sängyn pohjalle ja heinäkuussa kaikki ylimääräinen ja kesäsuunnitelmat jäi suosiolla unholaan. Täytyi vain keskittyä omaan hyvinvointiin ja lepäilemään sekä olemaan Emilian kanssa mahdollisimman paljon! Onni onkin ihana mies, joka piti huolen kodista, Emiliasta ja minustakin. Hän siivosi, laittoin ruoat, kävi kaupassa, hoiti Emilian nukuttamiset, ruokailut ja leikkimiset ja samalla huolehti vielä minustakin! En olisi kyllä selvinnytkään ilman miestäni ja hänen tukeaan <3

Ensimmäisessä ultrassa kävimme jo heinäkuun alkupuolella ja niin kuin arvelinkin, oli vauva vielä hyvin pieni ja raskausviikkoja kasassa vasta 9+1. Saimme uuden ajan vielä muutaman viikon päähän ja tämä käynti olikin siksi aika lyhyt. Tähän asti kaikki näytti kuitenkin olevan kunnossa ja se tärkein, sydämen syke vatsasta ainakin löytyi! Sitä tietenkin aina hieman jännittää ja onhan se maailman ihmeellisintä ja ihaninta kuulla pientä sydämen sykettä. Emiliaakin odottaessa lähes joka kerta neuvolassa sain pidätellä kyyneleitä, kun sydänääniä kuunneltiin :) Ultrassa selvisi myös toinen tärkeä asia, joka meillä olikin hieman epäselvä. Lasketuksi ajaksi saatiin 14.2.2013, ystävänpäivänä <3. Kätilö toivottelikin meille oikein ihanaa, ystävällisen kaverin odottelua! :)

Toisessa ultrassa kävimme elokuun alussa, Rv 12+4. Tälläkin kertaa kaikki näytti hyvältä, pieni masuasukas jumppaili ahkerasti ja sydän jyskytti :) Istukka toimi normaalisti ja näyttäisi olevan takaseinämässä. Niskaturvotus ja perusrakenteet näytti olevan normaalit. Laskettuaikakin pysyi samana!


Tänään raskausviikkoja tuli kasaan jo 18+0 ja vatsakin on alkanut pikkuhiljaa pyöristyä. Juuri muita "vaivoja" ei vielä ole ollut (kuten myös Emiliaa odottaessa jo rv 14 lähtien oli muutaman viikon kestäviä ristiselkä- ja liitoskipuja) ja masusta pääsee taas kunnolla nauttimaan pahoinvoinnin ja väsymyksen helpotettua. Ensimmäisiä pieniä liikkeitä tunsin jo rv (15?)-16 ja ensimmäiset liikkeet tuntuvatkin aivan kuin pieni perhonen kutittelisi vatsan "sisältä päin". Nyt liikkeitä tuntuukin jo päivittäin ja vaikka pieniä ne vielä ovatkin, niin erottaa jo selkeästi niiden olevan vauvan liikkumista! 

 Rv 17+1

Täältä pääset vielä lukemaan tarkemmin Emilian raskausajasta ja synnytyksestä.

15 kommenttia:

  1. Voi miten ihanaa! Onnea kovasti!

    ps. Ei kyllä yhtään helpota mun vauvakuumetta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :)
      Ei muutakuin pikkusisarusta sielläkin yrittämään :)

      Poista
  2. Voi ihanaa, paljon ONNEA! ♥ Meilläkään ei tämän kesän kylmemmät ilmat haitanneet ollenkaan, kun kärvistelin viimeisilläni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      No ei varmasti haitannut, viime kesänä minulla oli sama tilanne Emilian kohdalla, kun elokuun lopulla oli laskettuaika. Kesähelteet ei kyllä ole parasta mahdollista viimeisillään ollessaan eikä pahoinvoinnista kärsivänä. Onneksi tämä kesä olikin vähän viileämpi!

      Poista
  3. Paljon onnea teidän perheelle! :)

    Teillekkin tulee ilmeisesti melko pieni ikäero. Mä olen kokenut tän todella hyväksi! Meidän tytöillä siis 1v3kk ikäeroa.
    Raskausaika oli mulle melkoisen raskasta kun toinen oli vielä niin pieni! Väsymys oli todella kamalaa, mitään pahoinvointeja sun muuta ei ollut. Eikä kesän 2011 helteet paljoa asiaa helpottanut. Onneksi mulla(kin) on hyvä mies joka hoiti, ulkoilutti ja nukutti Eevin ja hoisi oikeastaan kaiken muunkin.
    Mulla on tapana ottaa stressiä kaikesta tekemättömästä. Tunteet kun vielä raskausaikana heitteli, niin aika paljon itkeskelin kaiken maailman sotkujen perään ja kun en jaksanut Eevin kanssa touhuta niin paljon kuin olisin halunnut. Eli pienenä vinkkinä sulle: älä vaadi itseltäsi liikoja!! :)
    Ihanaa odotusta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ikäeroa Emilialle ja vauvalle tulee juuri 1½ vuotta. Saavat sitten toisistaan hyvät leikkikaverit kun vähän pienempikin kasvaa!
      Mulla myös tuo pahoinvointi vei kyllä voimia, mutta onneksi tosiaan mies hoitikin suurimman osan ja sain levättyä, muuten en olisi kyllä selvinnytkään. Onneksi nyt jo on aika normaali olo. Mulla taas nyt ei niin väsymystä ollut, mutta Emiliaa odottaessa oli sitäkin ja voin kyllä kuvitella ettei helppoa ole ollut! Onneksi on nämä ihanat miehet apuna :)
      Mä olen kyllä vähän samanlainen tekemättömistä töistä, mutta Emilian myötä olen kyllä oppinut jo vähän hellittämään, kaikkea ei vain ehdi ja jaksa, ja lelut ehditään levittää nopeammin kun niitä ehtii siivoamaan :) Kohta on sitten toinenkin levittelemässä tavaroita, joten yritän olla armollinen itselleni! :)

      Poista
  4. Onnea! <3 Vauvauutiset ovat aina niin ihania. :)

    VastaaPoista
  5. Oi, ihania uutisia! :) Onnea kovasti koko perheelle ja mukavaa odotusaikaa!

    VastaaPoista
  6. Ihana postaus tämä <3 Onnea, Marianne, vielä tätäkin kautta koko teijän perheelle!:) Saan sitten meijän tytölle lisää leikkikavereita... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3
      Pääsevät sitten kaikki leikkimään kun vähän pieninkin tietysti kasvaa :)

      Poista
  7. Ihana postaus tämä <3 Onnea, Marianne, vielä kovasti koko teijän perheelle tätäkin kautta!:) Taikakin saa sitten hetken päästä yhden leikkikaverin lisää...;)

    VastaaPoista